EU:sta sääntelyn suurvalta vai kilpailukykyunioni?

Aamulehti 28.5.2024 / mielipide / Markku Rentto, Kimmo Sasi

Suomen historiallinen tavoite on ollut kilpailla avoimilla läntisillä markkinoilla kilpailukykyisillä tuotteilla. Tämä oli turvallisuuden ohella tärkein syy, miksi Suomi pyrki EU:n jäseneksi. Uskomme siihen, että avoin kilpailu edistää yritysten tuotekehitystä ja siten hyvinvointia. Tämä kuitenkin edellyttää, että ollakseen menestyviä, maiden on pidettävä huolta kilpailukyvystään.

Todelliset sisämarkkinat EU loi 1990-luvulla toteuttaessaan ihmisten, palveluiden, tavaroiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden. Lisäksi toteutettiin yhteinen valuutta-alue. Tämä sai EU:n talouden vahvaan kasvuun.

Nyt EU on kuitenkin jäämässä kasvussa USA:n ja Kiinan jälkeen. Myös EU:n velkaantuminen aiheuttaa huolta. EU:sta on tullut sääntelyn suurvalta. Hyvässä tarkoituksessa tehdään valtavasti yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka paperilla näyttävät hyviltä. Sääntely hankaloittaa erityisesti pk-yritysten toimintaa, joilla ei ole suurten yritysten juridisia resursseja käytössään. Sääntely pitäisikin tehdä EU:ssa pk-yritysten ehdoilla tarpeeksi yksinkertaiseksi ja mahdollisesti tiukentaa raportointivaatimusta isompien yritysten kohdalla.

Varsinkin uuden teknologian pelossa tehdään sääntöjä, jotka antavat uuden teknologian markkinaehtoisen kehittämisen amerikkalaisten ja kiinalaisten yhtiöiden tehtäväksi. Tämän vuoksi Eurooppa on häviämässä kilpailun esimerkiksi tekoälyn saralla.

Sääntelyn vuoksi eurooppalaiset yhtiöt eivät menesty, koska EU:ssa on romutettu oikeudenmukaista kilpailua koskevat säännöt. Suuret maat jakavat massiivisia yritystukia yrityksilleen. Nyt tukien maksuvastuuta halutaan työntää kaikille EU:n jäsenmaille.

Koronankriisin seurauksena EU loi yhteisen elvytyspakettirahaston. Pääministeri Marin (sd) neuvotteli huippukokouksessa 2021, että Suomi saa rahastosta runsaat 2 mrd€ ja maksaa sinne lähes 7 mrd€.

Päätös, joka vaikuttaa lompakkoosi

Katso lyhyt minuutin video. Se helpottaa äänestyspäätöstä.

Poliitikot nauroivat, kun asetuin ehdolle.

Mutta, kun kerroin teemani…

Jotta EU vahvistaisi Suomen taloutta ja suomalaisten hyvinvointia, EU:n on ryhdyttävä rakentamaan kilpailukykyunionia.

EU:n on palautettava toimivat sisämarkkinat. Sisämarkkinoiden toimintaa on tehostettava ja esteitä poistettava. Kaikkea muuta kuin välttämätöntä sääntelyä on ryhdyttävä reippaasti purkamaan. Uuden teknologian ennakoivaa sääntelyä on vältettävä. Vain todettuihin epäkohtiin on puututtava. EU tarvitsee digitaaliset sisämarkkinat, joilla toisen EU-maan innovaatioille ei aseteta esteitä.

Valtion tuet on kiellettävä. Valtion tuet käytetään nykyisin kuolevien alojen pelastamiseen.

Tukien rahoittamiseksi kilpailukykyisten yritysten veroja kiristetään ja siten niiden kilpailukykyä heikennetään. Tukia tulee antaa vain tulevaisuuteen eli tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

EU:sta ei saa rakentaa velkapyramidia, jossa vastuuttomien maiden laskut siirretään yhteisesti maksettavaksi. Jokaisen tulee vastata omasta taloudestaan. EU:n tulee vastata vain sille peruskirjassa määrätyistä tehtävistä. EU:n on noudatettava perussopimustaan, jonka mukaan se ei vastaa jäsenmaidensa veloista.

Suomen liittyessä EU:n jäseneksi me saimme EU:lta enemmän kuin maksoimme yhteiseen kassaan. Nyt meidän nettosaantomme on selvästi negatiivinen. Seuraavan rahoituskauden neuvotteluissa Suomen onkin onnistuttava entistä paremmin. Erilaisia EU tukia on vähennettävä lukuun ottamatta Ukraina-tukea ja tutkimustukea.

Lisäksi Suomen on onnistuttava nykyistä paremmin saamaan rahoitusta omille hankkeilleen. Tärkeitä ovat Pirkanmaan liikennehankkeet. Muualla näemme EU:n rahoittamia hienoja moottoriteitä. Täällä arktisessa ilmastossa väylät tarvitsevat erityisesti tukea. Vuoden aikana hallitus on monessa yhteydessä jo uskaltanut sanoa komission ehdotukselle ei. Sillä on saatu Suomen tärkeitä tavoitteita toteutettua. Päätöksenteossa pitää olla rohkeutta ja sitkeyttä. Emme saa olla puudeli, vaan meidän ylpeästi ajettava myös omaa asiaamme.

Markku Rentto, perheyrittäjä, eurovaalliehdokas, Helsinki/Juupajoki

Kimmo Sasi, ent. eurooppaministeri, Tampere